|
|
|
Meän
kieli / ajatuksia
ja lorinoita |
|
|
................................................................. |
|
|
|
|
Text:
Reino Larsson |
|
|
|
|
|
|
|
Denna
sida uppdaterad den 22 december 2017 |
|
|
|
|
|
|
|
Texterna skrivna på min version av
meänkieli |
|
|
E-post: mixarense@gmail.com |
|
|
Tillbaka |
|
|
|
|
|
|
|
- *****
- Meän kieli
- i motvind?
- Läs..
-
-
- Mikä piili?
- Läs..
- Nytt!
- Om
- meän kieli
- Läs..
|
|
- Ko' kaksjalkasten toihveet
poksahtaa ..
- 10 januari 2013
-
- Niin se on
se jouluki jo oikeala puolela, niinko pruukathaan
sanoa. Ja ensilumen aikhaan se
- taas on väärälä puolela, siinä se heiluu ko
paska rathaassa eikä oikheen tiiä minne päin
pitääs.
- Joulupukki on hommansa hoitanu ja toivottavasti
muukki pukit. Lapset kuitenki olit hetken ilosia
- ko sait riemula repiä paketit papereista ja
paljastaa mitä ne oikheen sisälsivät. Silmät
kirkhaat
- ko taihvaan täheet pimeälä pakkasiltana ja
toihveet suuret ette henkeä melkhein salpasit.
- Niin se joulu on, iloon juhla meile kaikile
kaksjalkasille, eteenki lapsile se suureksi
kasvanut toih-
- veitten bubbla joka jouluaattona poksahtaa ja
leikkiä kestää yöhön saakka.
- Vielä tässä herkustelen joulun ja joulupukin
antamia makeisia isosta punasesta pussista, ettei
- tartte säästätellen suuhun lappaa. Kerranki
saapi kourala kraapasta.
-
- Vanha astu syrhjään ja anto tillaa uuelle
vujele. Ei se vain niin lähteny ette kukhaan ei
huomanu,
- eikä tämä uusikhaan astunu asemhiin
tietämättä. Pussilisen raketteja metki
traakasimma sinne
- kirkontörmäle ja prämhäytimä ilmhaan ette
prätinä kävi ja yölinen taivas säkenehti.
Svaavelin
- hajju ilmassa ko entisaikojen suustaladattavien
torrakoitten säpinästä Lutzenin tanterheella.
- Sallaa sitä suussa pyöritteli numeroita sille
uuele vujele joka tunnutti niin ouolta ette kieli
kiemurteli
- ja löi voltteja, lievästi sanottuna: 'Tjyygyhyntr..
tjyygyhyndratretton', harjottelin ja
sittehän se
- sieltä muljahti ulos äänheen se 2013! Mutta
toisenki kerran mie silti kirjotin väärin 2012
ko minun
- piti aikaa merkata johonki. No niin, mutta nyt se
kyllä alkaa luistamhaan, sano Lyyti ja löi
kämme-
- nellä perspuolheen.
- Muuten, tässä nyt vissiin on hyvä sauma
toivottaa kaikile tämän sivun lukioile hyvvää
ja antoisaa
- uutta vuotta, ja ennenkaikkia onnellista uutta
vuotta! Sehän tietenki merkittee nousevaa
palkkaa
- ja pansuunia, nousevaa elintasoa ja laskevia
veroja. Enäämpi vapaikaa ja parempia
politiikkoja.
- Ja kyllä se olis jo aika sille jonkulaisele
lottovoitolekki, onhan tässä jo sinne niitä
riviä pistetty
- vuosien varrela ja kolikkosummaa kasvatettu, ette
..
-
- Häätyy kuitekki sanoa ette tämä menny vuosi
oli pajalan kannalta kaikkea muuta ko samassa
- paikassa tramppaamista. Sahavaaran kruuvahommat
on jo niin pitkälä ette se selvästi näkkyy
- meän jokapäiväsessä elämässä täälä.
Trafiiki on lissäintyny niin paljon ette joskus
pölättää mennä
- kylätien yli. Kaupoissa on paljon enäämpi
väkeä ko ennen ja silti kaupat on paljon
piteemphään
- auki ko ennen. On kohta samat aukioloajat ko
isomissaki paikoissa, ja kyndiä näyttää
riittävän
- silti, tavara ja raha liikkuu, niinkö
Kitkijärvessä ennen aikoihin, joku sano.
-
- Enpäs nyt muuta tällä kertaa ko yritethään
parhaan mukhaan talsia etheen päin ja olla
polkematta
- tyhjän pääle. Niin kauvvon ko kova tuntuu
kengän alla niin kauvvon täälä taival katkea,
sano
- minun sanonheeni. Ei tassustella hissusten
milhään siepakoila, ko kovasti ja tanakasti
kantapäät
- ja klakaat koputellen kotiseun kaitasia ja
jäisiä polkuja.
-
- - Näin on!
- .
|
|
|
- `Meän kieli´ är
en språkvariant
- som talas i
minskande
- utsträckning
- på den svenska
- sidan av
Tornedalen.
- Stommen i den sk.
- meän kieli är
finska språket
- med liknande
dialektala ord
- som också
förekommer bl.a. i
- i östra Finland
- plus
`förfinskade´ svenska
- låneord i större
och mindre
- omfattning som kan
variera
- från individ till
individ,
- från by till
annan.
- Meän kieli är i
första hand
- ett talspråk.
-
- Meän kieli
upplevs av många
- som exotiskt
trevligt
- och erkännandet
av det som
- ett eget språk
stärker många
- svenska
tornedalingars självkänsla
- och identitet.
- Idag har `meän
kieli´ status
- som ett
minoritetsspråk.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Rakhaus on rikhaus ja
- kromut köyhyyen
varotusmerkki
- 1 juni 2012
-
- Tässä
sitä taas istuthaan ja ootethaan sitä kessää
ko köyhä parempia aikoja. Kummakki tuntuvat
- yhtä epävarmoilta justhiin nyt ko mittarissa
vain joku aste lämmintä ja ilmojen haltialla
raepussi
- käjessä ko entisellä maaherrala Anders
Björckilä siemenpussi. Mutta siinä siementen
heitossa ei
- kyllä paljoa taitoa näkyny. No en mie sitä
oikeast nähny, teeveessä vain. Vähän tuntu
semmoselta
- ylilyötyltä jipolta vain, ja niinko se varmasti
oliki.
- Jopa sitte siitä köyhyyestä joka aina
näyttää roikkuvan pajjan helmassa kiini.
Vaikka nyt meilä on
- kuitenki toivetta myyäkki! Meilähän tullee se
kruuva tänne, työt on jo käynissä ja kauhea
naputus
- kuuluu Sahavaarasta. Mehän ootama sitä ko monet
meitä ennen oottivat sitä Messiasta, vissiin
- jokku vieläki oottavat. Mie jaksa oottaa vaikka
kunka kauvvon ko niin kauvvon jo ootettu. En
tiiä,
- mukavampi se on oottaa parempia aikoja vaikka sen
jo tietää etukätheen ette ei niitäkhään
tule.
- Mikkä net paremat ajat sitte on? Jos ajattellee
mitä met ennen ajattelima paremista ajoista
niin..
- nythään met oikeasthaan elämä niissä. Enkä
mie tiiä miten net paremat ajat oikheen
hunteeraa!
- Minusta minun nuoruusajakki olit hyviä aikoja.
Kohta paremat ko nyt, ei ollu niin paljon
krääsää
- kotona ette pitket jonot sinne återvinninkhiin
aina, eikä ihmiset olheet hättänyksissä
kaiken kaman
- kansa ette piti loppiksia pittä joka toisessa
talossa. Sillon viethin vain joskus sinne
methään ajjan
- taka kottikärrölä net tavarat jokka varmasti
oli lophuunkäytetty. Aivan varmast kromuja!
Eikä
- sillon tietty misthään återvinnikistä
mithään.
- Ajattelen vain onko niilä mithään yhtheyyttä
kromuila, köyhyyellä, rikhauella, huonoila- ja
hyvilä
- ajoila?
- No jos rikhaus on sitä ette on hukkumassa omhiin
ostokshiin niin sillon met kyllä olema nyt rik-
- haita. Eli sitte ette joka toinen meistä on
syömässä itteään kuoliaksi hyviilä ruila ko
teeveessä ja
- lehissä muuta heti oleekhaan ko monimukkasia
ruokareseptejä.
- Mutta jos rikhaus onki jotaki muuta, semmosta
jota oli sillon ennen mittaamattomasti mutta
- roskia vain kottikärrölhinen kesässä niin..
Sen jälkheen met kyllä olema aika köyhiä
tänä päivänä!
-
- No se siitä ja sen hurjuudesta! Pääasia
vissiin on loppujen lopuksi ette met kaikki voima
hyvin
- ja rakhaus leimua ko kaikkien aikojen kovimat
ukkosilmat. Sillä se oikea rakhaus on varmhaan
- vielä tulisempi ko kaikki taihvaan salamat
kerrala! Aivan niinko entinen kova sotahul..
sota-
- kenraali (generaali) Napoleon oli sanonu ette;
-
- - 'Korpraalin rakhaus on friskimpi
(voimakhaampi) ko koko generaalin armea'!
-
- Niinpä ette.. en tiiä alanko mie enämpi tuosta
rakhauesta nyt selvittämhään. Kyllä varmasti
sitä
- on näin kevälä ilmassa aivanko ko niitä
polleniaki josta moni puhhuu ja kärsii. Mutta
net vissiin
- on vähän eri asioita, vaikka kuitenki jotenki
kuuluvat yhtheenki. Eikö se polleni ole jotenki
rak-
- hauen seuraus ja sivutuote (biprodukt), aivan
niinko bensiiniki öljyn sivutuote. Niin se on.
- Jokhaisella se kuitenki kalvaa sielä jossaki
rinnan onteloissa, toisila vaphaamasti ko niilä
jokka
- halvaavat sen pittää kousissa ja piilossa
aivanko yks kuninkas sitä velierkkiä sielä
kiven ympä-
- röimässä kammiossa kaukana saaressa. Eikö se
ollu se Erik XIV sielä Ålandin kivilinnassa.
-
- Enpä tässä muuta perjantaiiltana ko.. pistän
kanankoivet uunhiin ja nautin ruasta ja tästä
- elämästä. Onko se nyt sitte se 'hyvä aika'
vai 'huono aika' ei paljoa minua kiusaa ko
pistelen
- sitä kannaa poskhiin ette rasva tippuu kahta
puolta ja silmissä kiiltää hullun ilme. Luut
kyllä
- jätän syömättä vaikka niissäki varmasti
olis sitä alkuperäästä voimaa. Mutta ne on
luonto eri-
- tyisesti ja vartavasten 'korvamerkiny' muile
nälkhäisille eli sitte maan lannaksi. Ihmisen
parhaale
- kaverille koirale kananluut varmhaan on liian
teräviä syötäväksi, vaikka kyllä
nälkhäinen kaveri
- syöpi vaikka isänän paskaset hanskat.
-
- Lopuksi kuitenki toivon..
kaikile hyvvää kessää, kalaonnea, vähän
sääskiä, paarmoja ja
- muita ilkeitä itikoita. Paljon kuitekki perhosia
ja pääskysiä ko net rauhottavat mukaavasti
- ihmismieltä.
- Lisäksi toivon kaikile vähäkromuista kessää
mutta paljon rikhautta ja vielä enäämpi
rakhautta,
- jopa sinne syvhiin harhmaishin unohtethuin
hämähäkinverkoila koristethuihiin syvämhen
kolhoin.
-
- Mutta vähän lyhemästi ja selvemästi
sanottuna;
-
- - Hyvvää ja onnelista kessää kaikile!
- .
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
-
-
|
|
- Pässit hommissa ja proppi
pohjassa ko
- naisten antaa päättää
- 13/15 mars 2009
-
- Tuuli
heiluttellee keppiä jossa linnun fläskit
roikkuu ja kaksi harakkaa gungaa kuusenoksala,
- pyrstölä balanseraavat, aivan ko trapetsit
kapuloitten päälä sirkuksessa.
Perjantaipäivä on
- harmaa joka tekkee mielenki vähän harmaaksi.
Eilen paistoiki aurinko ja mieli oli korkealla,
- luuhasin kyliä pitkin ko Bella koskaki.
- Maailmassa aina tapahtuu, mutta täälä ei
paljoa. Aamula kattoin kyllää ja ajattelin ette
yksin
- olin ko ei ristin sielua näkyny misshään. No
varmasti sielä oli liikettä niissä
neljässäkymmenessä
- boxissa joissa täälä on joku asukas, enimiten
yksi ja sitte kaksi joka talossa, vain merkki
joissa
- assuu enämpi ko kaksi, oli joku räknäny.
Tekkee semmosta vaivaloista kuolemaa tämä
kylä,
- ja ainoa valopilkku on ette meilä on tuo kauppa
josta saapi ruokaa. Muuten met tietenki
- vähenemisimä hopummin. Ko saapi ruokaa joka
päivä niin sitä pyssyy hengissä, eläminen on
- taas toinen asia.
- Siitäpä tuli miehleen ette minun häätyy panna
lissä noita fettipalloja linnuile tuohon ulkona
- hängaavhaan fieterhiin, on soma kattoa klasista
ko net syövät. Joskus käypi oravaki siinä,
- ja on sattunu ette se pirun hackspettiki hakanu
palloa. Sille haluaisin antaa suolat perseesseen,
- senki tikka hakka.
-
- Yhtäkkiä tuliki pyhäpäivä tässä
välissä, ja on paljon parempi ilmaki.
Kirkhaampi ja kohta
- plussan puolela tuo mittari. Saapi nähä
alkavakko kirkonkellot soihmaan ko kello tullee
- kymmen kohale, näkkeepä sen jos sielä on
mithään nyt. En kyllä meinaa mennä sinne
mutta
- muuten soma ko net kilisevät, on kuitenki niinko
jotaki elämää kylässä. Ko tuola
kylänraitilakhaan
- ei sitä niin paljon ole, kuitenki nämät pyhät
on niin hiljaset että.. kohta hiirenki askelheet
- eekkaavat ko entisajan hevosenkaviot asfaltthiin.
- Kyllä se Pekka tuossa suomen tullissa suuttu ko
Kolarin patrulli oli yövahissa kirjottanu
- mitä yöllä oli tapahtunu. Kyllä net vähän
pilkalisesti kirjotit tietenki ko net taas pijit
Kolaria
- niin tärkeänä rajanylityspaikkana ja Muoniota
halveksit. Mutta toisinpa kävi, Muonio jäi
- ja Kolari panthiin kiini. Mutta..
- mitä net sitte kirjottivat siihen
patrullikirhjaan? Joo..
-
- 03.15 Hiiri laukko poikki tien.
- 04.05 Pässit nussit saaressa.
-
- Ette ei se niin kumma jos Pekkaa otti hatusta ja
sano ette net miehet ei kyllä koskhaan ennää
- tule Muoniossen yövuorhoon. Ja piiaan net
kolarin miehet sitä justhiin halusitki, ko oli
niin
- pitke se ajomatka. Enkä mie usko ette net sen
jälkheen sait tulla Muoniohon yövuorhoon.
- Nyt Pekka on poissa ja muut tuulet sieläki
puhaaltaa, mutta taas toishaalta sielä Kolarissa
- ei niitä tullimiehiä ennää olekhaan.
-
- Olettakos kuulheet muuten sitä ko
yhelä naisela oli kolme miestä jokka halusit
friiata,
- eikä nainen oikheen osanu päättää niin.. se
testasi miehiä;
- Spoolasi baadikaaran täynä vettä ja kysy
jokhaiselta millä net sen tyhjentäsit jos olis
teelusikka,
- kahvikuppi ja kymmenen litran ämpäri. No kaikki
kolme miestä melkhein köörissä vastasit
- ette ämpärillä tietenki, kukas hullu
teelusikalla...
- Nainen vastasi;
- - Jaa, mie kuitenki vetäsin vain propin pohjasta
auki ja antasin veen huilata!
-
- No niin se on ette kyllä nuo naiset meitä
miesraukkoja fiilaavat linssiin tuon tuostaki, en
tiiä
- sitte onko net jotenki nokkeliampia ko me miehet
vai mitä se on.
- - Eläkää rauhalisesti ja pitäkää vaarila
ette teitä ei pääse kukhaan puijaahmaan ;)
- .
-
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Joulutontule puuroa ja Aatamin
vehkheile
- lähtöä jos vielä
söhhii
- 27 november ´2008
-
- Tässä
nyt istun ja mietin maailman menoa ko
tuorestaiaamu vähitellen valkenee. Hain justhiin
- toisen kupin kahvia ja ajattelin ette koristan
tätä aamua vielä yheelä mazariinilä. En
tiiä sitte
- pitikö se paikkaa mitä minun kysiini sano
kerran, ette paakari päivän työn jälkheen
kokoa
- kaikki taikinakappalheet yhteen ja tekkee niistä
mazariineja. No olkhoon miten on, makeat
- net kuitenki on, ja mie pruukaan tarjota niitä
minun viehraillekki. Ei ole vain kukhaan vielä
- moittinu.
-
- Eikä se vain ole ennää niin pitke aika
sinne jouhluunkhaan. Nyt pyhäänä on
ensimäinen
- adventti jo, ja sitte se alkaa hurista täyttä
vauhtia joulua kohi. Ko niitten lahjojen kansa ei
- tarttis päätä ajatella mäsääksi, se on aina
yhtä kova paikka. Joku sannoo tykkäävänsä
ette
- keksiä ja laittaa joululahjoja ja sillon on
kyllä oikealla aaltopittuuella, lahjathan
oikheesti
- pittää antaa hyvälä ja keveälä syvämellä,
vai mitä?
- Monta joulua oleme jo puhunheet ette vähenämä
niitten jouluklappien laittamista täytten
- keskheen, ja yhtä monta kertaa se sopimus on
särjetty.
- Joku sano ette jossaki paikkaa on jo alettu
reeahmaan, ette kauppiat pölkäävät ette
ihmiset
- ei nyt maailman kriisin aikhaan osta yhtä paljo
tavaraa jouluksi ja heile sitte jääpi
myymättä
- paljon. Ei sekhään ole hyvä, vaikka hyvä
kyllä jos tämä hullu jouluhössäkkä vähenis
ja
- lievittäs ihmisten paihneita joulun alla.
- No näkkeepä sen, saattaa silti tulla uusi
rekoordi joulukaupasta, niinko se on ollu nämä
- viimiset joulut.
-
- Niin se talviki sitte vain tuli, ja
kaikki äijät on innossa ko saavat ajjaa
kaikenlaisila
- härveleilä lunta pois. Uskon ette vähä
kilpailevat kenellä on kommein kone ja äkäsin
potku
- ilmhaan lumele. Hopussa kuitenki olhaan varsin ko
vähääki lunta riputellu. Noh, ei se mithään,
- hyvähän se ette paikat on puhthaat ja kunnossa,
eriä soonki täälä minun kartanossa, ja jos
- tuota piilirömöä ei olis niin pitääsin vain
polun kartanolla, aivan niinko ennen taloitten
- kartanoilla oli. Navethaan vähän pruunimpi ko
muihin ulkohuohneishiin. Ja net polut oliitki
- lujia ko niitä koko talven poljethiin monta
kertaa päivässä. Ei prätistelty sillon
konheila eikä
- ees lapioilla ja ruvismoottoreilla lumen täheen.
Niin se vain oli.
-
- Olettakos muuten kuulheet sitä
ko pikku Liisa oli koulussa ja pakkas
nukahtelehmaan
- penkissä. No kuitenki...
- - Opettaja kysy Liisalta kuka loi koko
universummin?
- Ja Liisa tietenki oli nukahtanu, sen näki pikku
Kalle joka istu Liisan takana.
- Kalle oli kierä ajattelehmaan ja toimimhaan, ja
ottiki äkkiä pännän ja pisti Liisaa
sölkhään.
- - Herra Jumala, huutahti Liisa ja heräs.
- - Aivan oikein Liisa, sanoi opettaja. Ja Liisa
nukahti taas.
- Sitte vähän ajan päästä opettaja taas kysy
Liisalta:
- - Kuka on Herramme ja pelastajamme?
- No taas pikku Kalle hyvänä kaverina vain
pännällä Liisan sölkhään, ja Liisa heräs
ja sano:
- - Jeesus Kristus!
- - Aivan Oikein Liisa, sanoi opettaja vähän
ylpeänäki ko hänen oppilas oli niin
tietäväinen.
- Sitte opettaja kysy:
- - Mitä sano Eeva Aatamille ko oli justhiin
synnyttäny 23e lapsen?
- No tietenki Liisa oli taas keriny nukahtaa ja
Kalle sai pännälä söhästä Liisaa
sölkhään
- oikheen kunnola. Liisa herääs ja huusi:
- - Jos sie vielä kerran
pistät sen saakelin vehkheen minhuun niin katkon
sen
- kahtheen kappalheesseen ja
pukkaan sen sulle persseesees!!
Opetajalla silmät pyörit päässä ja sitte se
pyörty laattealle.
- Pitääkää nyt se joulu mielessä mutta
älkää silti laukkokoo päätä seinhään. Ei
sen tähen
- kannata itteä loukata eikä siittä tule ees
hyvä mieli ette juosta ja saaloa ko hullu,
kyllä se
- joulutonttu homma sen joulun ja paketit, jos nyt
itte vähän puuroa sitte keittää, ette saapi
- pukillekki tarjota. On pian nälkhäinen ko niin
paljon hommia ja pitket matkat ajjaa silla
- laiskala poroklinkula.
-
- No tämä taas tällä kertaa ja
muuta toisela... Heippa
- .
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Outoja tyristiä kylätielä ja
Pajalan
- poliisit potunnostossa
- 7 oktober 2008
-
- Nyt se
sitte ei ole ko ootella sitä talvea käet
ristissä ja jalat solmussa soututoolissa.
- Tuntuu joka syksynä yhtä kauhealta se talven
oottaminen, en mie tiiä miksi se niin on, onhan
- talvessa paljon hauskaaki. Saapi sivakat hakea
framile sieltä föroodista, jos net nyt sielä
vielä
- on jäljelä, karvalakin vettää korvile ja
sitte vain seurata minne sivakannokat
näyttävät. Aivan
- niinko se yksi minun kaveri sano että elämä
oli niin helppoa sillon ko sitä oli nuori, ei
tarvinu
- ajatella ko vain, nyt siteeraan, juossa sinne
minne pirri näytti. No olihan se paljon
niinki,
- tyttäristä sitä haaveili sallaa ko sitä oli
finninen ja laihanruipelo alle kakskymppinen.
- Nythän on aivan eri ajatukset, enämpi sitä
koittaa välttää niitä hamehelmoja ko
pyytää. Ko
- sitä on vanhentunu niin sitä on oppinu ette ei
niistä ole ko harmia enämpi ko iloa, jos
- semmoselle puntarille pannee niinko ostin
pajalasta kaks viikkoa aikaa. Jossa on kaks
lavvaa
- ja balansin pittää saa. Oli kyllä komea Berkel
puntari, eikä niin suurikhaan ko mie ensinä
- luulin, muistin puntaria sielä Alpin kaupassa ja
se sillon kyllä näytti julman isoolta ko
- kouluaikana käythiin koolaa ostamassa niilä
vähilä kolikoila jokka jotenki oli kotoa
lykästyny
- saamhaan. No se siitä.
-
- Kesä on sitte menny. Moni
sannoo ette oli niin huono kesä, ette se vain
sato ja harvon
- paisto. Kyllä minun mielestä tämä kesä oli
aivan hyvä, oli paljon lämmintä ja paljon
sääskiä,
- joskus sato ja sitte taas paisto. Aivanko
kesälä pittää ollakki. En mie käsitä miksi
ihmiset
- halvaavat aivan sitä aurinkoa, eihän kessää
saata tulla eikä ollaa jos ei vettäki tule!
Niin mie
- ajattelen. No samapa minun ajattelemisele, ei net
kuitenkhaan muuta mithään, sattaa ja paistaa
- niinko ennenki ja viis veisaa mitä mie
ajattelen, aivanko miekhään perusta jos nyt
kesälä
- vähän sattaa. No tietenki mieli menne maahan,
mutta mitäs siittä jos yksi mieli putoaki
vähääks
- aikaa, sama se.
-
- Puhuuvat paljo niistä tyrististä, että
oliko niitä paljo vai vähä. No en mie ossaa
sanoa paljoko
- niitä oli, kyllähän mie joskus näin tuola
vuomala huilaavan jonku hyysvagnin eli
hyyspiilin,
- tulit eli menit Karesuvanthoon, eli sitte
Pajalhaan, enkä mie muuten niistä tyrististä
kyllä tiiä.
- Joku sano, ette tänne kerran yhtenä kesänä,
monta vuotta aikaa, tuli pyssilä yksi semmonen
- tyristi. Mutta ko kyläläiset ei tuntenheet
sitä niin net soitit poliisit jokka veit sen
äijän Pajalhaan.
- Ja se on tosi, mieki muistan sen ko kaikki olit
niin kuohuksissa ko aivan outo äijä käveli
- kylätielä. Eikä vain kummakhaan, hui, aivan
outo meän tienpäälä!!
- Meilähän täälä Lompolossa toimii tämä
kylän silmä ja korva aika hyvin, ei kyllä
moni outo
- olento kauaa onnistu täälä kävelemhään ette
ei kukhaan tiiä kuka soon. Kartiinit heiluu ja
- sitte soitethaan seuraavhaan talhoon ette
tietävät kattoa jos tuntevat. Sillä aikaa
nämät jokka
- jo on nähneet soittelevat kaikile tutuile ja
sukulaisile ja tekevät semmosta yhtheistä
selvittelyä
- kuka tämä kulkia saattaa olla. Ja kyllä se
aina melkein saahan selvile ennenko tämä outo
- oikheen keriny kyllääkhään marsia ympäri.
- Sitte aivan puhalethaan helpotuksesta ko joku
saanu selvile jonku tutun kautta jostaki
- Kuusijärvestä eli Liviöjärvestä eli
Männiköstä asuvalta tutuulta eli sukulaiselta.
Pittää tietenki
- olla semmonen ihminen johonka mennee luottaa, on
kylän turvalisuus nyt kysseessä.
- Mutta niinko mie sanoin, ei se aina onnistu, ja
sillon met soitaman pajalan poliisit nouthaan
- sen tyristin Pajalhaan, ja sielä net saavat
sitte tehä mitä halvaavat sille. Ko vain met
pääsemä
- rauhaan ja saama sen pois täältä.
-
- Muuten met kyllä toivoma ja halvaama paljon
tyristiä tänne, mutta niitten pittää ensinä
jotenki
- saa jonku kyläläisen tuntenmhaan net ennen
tuloa, ette kylä tietää kukka tulevat ja
menevät.
- Ei sole hyvä ette vain tulhaan pyssilä ja
lähethään kävelemhään kylätiele ja
hermostutethaan
- koko kylä ette jouvuma soithaan poliisit
Pajalasta saakka, ko ei ole likempänä, eikä
sieltäkhään
- niin helppo ole aina saa niitä lähtemhään,
jos niilä on tärkeämpiä hommia, niinko nyt
syksyläki
- potunnostohommat ja semmoset. Eihän net sillon
joua täältä Lompolosta jotaki ajattelematonta
- tyristiä noutamhaan, vaikka meilä olis kunkaki
hätä täälä, ei tietenkhään.
-
- No nyt kuitenki on se aika menny ja
saama olla rauhassa niiltä kaikenlasilta
kulkioilta
- eli tyristeiltä vähän aikaa. Ja eikhään se
sitte ensi kesänä net ouvot ihmiset ajattele
paremin
- jos tänne meinaavat. Kuitenki se jonka poliisit
nouvit sillon seittemän vuotta aikaa ei ole sen
- jälkheen näkyny täälä, sai äijä vähän
opetusta ette ei tänne noin vain tulla...
-
- Elääkää sitte ihmisiksi
ettei meän muitten tartte teistä lehissä lukea
ja häveetä. Ja se on
- tietenki aina hyvä ette ovheen koputtaa ko
jonnekki menne kylhään, ettei kelheen aiheuta
- tyhjää harmia ja huolta.
- .
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Joulutunnelma on pahoinvointia
pään-
- särkyä ja Benjamin
Syrsaa vattantäyeltä
- 15 december `2007
-
- Niin se
sitte on se jouluki aivan kynnyksellä ja nyt
joulupukkia saapi pölätä ko verokarhua
- vuen lopussa. Ihmisillä on hoppu ette melkein
hermot monella pettävät. On pyntattava,
- juossa kaupoissa lahjoja hakemassa, kantaa ruokaa
kotia ko hullu, ja samalla sitte koittaa
- tuntea vähän joulutunnelmaaki rinnassa. Ei se
ole niin helppoa.Ei ole kumma jos joku hyppää
- pois koko hullunmyllystä.
- Minun joulu on aika rauhalinen, enkä mie aijo
laukkoa päätä seinhään yhen joulun takia.
- oikeasthaan mie halvaisin otta vain ryggsäkin
sölkhään ja rämpiä jonnekki kauas
- mettäkämphään ja sielä istua, eldata ja
kaivertaa jotaki kuivunutta lihakappaletta.
Porontalja
- öppenspiisin eessä, kuivat puut paukkusit ja
knistat lentäsit ko täheet taivhaalla.
- Sehän se sitä tunnelmaa antas joulule. Ei
tämmönen hullujen karuselli mithän voi antaa
ko
- korkeinthaans pahonvointia ja päänsärkyä.
- No nyt kyllä häätyy sanoa ette meilä täälä
Lompolossa ei niin kauheata joulustressiä ole,
ei
- kuiten näy meän kaupassa eikä kylälä, mutta
sitähän ei tiiä kunka ne vaimot sielä
kartinitten
- takana hommaavat. Ja kyllä vissiin ne äijätki
vähän auttavat, olen kyllä nähnytki...
- Mutta pääasiahan on ette pukki käypi ja
lahjoja tullee, vai mitä? Kyllä se lapsile on
hauska
- ja siihen se pitäski riittää. Ettei kaikile
kaimankaimoile tarttis laittaa. Sitte jos saapi
lahjan
- jota ei vähäkhään olis halunu niin pittää
ilahtua ja olla niin tyytyväisen näkönen
ette.. Mutta
- seki on vähä hankala jos vähäkhään ei ole
niitä skådespelaritalangia.
-
- No kuitenki on yksi ilonenki asia
täälä kylässä. Tänne olhaan
rakentamassa aivan uutta
- taloa. Se on se entinen Kestikievari joka viimi
kevälä palo jota nyt olhaan naulamassa
pysthyyn.
- Siitä näyttää tulehvaan oikhein komea talo
Toorele ja se on hyvä asia. Koko kylä nautti
joka
- vasaranlyönistä joka raikuu pitkin kylän
raittia. Viimiaikoina on vain revitty ja siinä
on aivan
- erilaiset äänet, nitisee ja kitisee ko
lehmänpoikiminen liian ison vasikan kansa.
- Viimeksihän viethiin se uusi koulu täältä
sinne pajalan lentokentäle. Ei se niin monta
vuotta
- keriny tuossa seisoa, ette olis varmhaan sillä
vanhala koululaki pärjätty tämä aika. Mutta
ko
- ne verorahat oikeasthaan ei ole kenenkhään
omasta taskusta niin ei sillä näytä olevhaan
niin
- väliä miten niitä käyttää. Mutta miljoonia
siinä kyllä paloi kuntalaisten äyriä..
-
- On lauantaiilta, pimeätä on ja vettä
sattaa. Niin justhiin, vettä sattaa!
Kummahan se on
- mutta vissiin se on sitä meän tekemää
kasvihuoneilmiötä, elikkä växthuseffektiä.
Ko ei olis
- niin paljo saanu piililä päristellä niinko met
40-talistit olema tehneet. Sotkenheet kaikila
- konstila meän maata, vesiä ja ilmaa.
- Nyt ne on sitte ne isot miehet sielä Baalissa
jotaki päättänheet ette päästöt
vähenettäis.
- Hyvä asiahan se on, jos se nyt ei jo ole liian
myöhästä. Niin ko justhiin sanoin; sattaa
vettä
- nyt ko pitääs pakkanen paukkua!
- Mutta ei svenssonnit kyllä niin paljoa välitä
niin kauan ko ilmaa on mitä hengittää. Ostavat
- vain isompia jeeppiä leikkikaluiksi ja
Esrangilä alethaan ampumhaan turistia taivhaalle
- raketeilla. Sielä palaa bensaa ja päästöt
vain suorana meile nokhiin jonku minutin lennosta
- mihin köyhilä ei ole nokankopinaa, sano minun
sanonheeni. Niin se on..
-
- Olettakos muuten kuulheet, ette
suomessa keksitty uusi graviditetstesti? Se on
paljon
- enkkeltimpi ja halvempi konsti ko muut tähän
mennessä, ja mikä on hyvä siinä on ette sen
- pystyy ittekuki nainen tekehmään kotona. Uskon
ette siihen on jo patenttikin haettu ja saatu.
- Mutta niinko kaikissa asioissa tässäki on
kuitenki yksi huono puoli; Se ei toimi muissa
- maissa ko suomessa. No miksi sitte ei? No näes
ko...
- ..ostethaan pullo Koskenkorvaa ja kotona
epäälty äitiaspirantti ensin juopi pois puolet
siitä.
- Sitte se pukkaa sen pullon suun sinne... niin
sinne naisten paikhaan noin 12 senttiä; Oottaa
- pari minuttia ja vettää pois pullon. Korkki
tietenki häätyy olla poissa koko ajan.
- Resultaatti; Jos pullo on yhtä täynä ko
sisälepaniessa niin nainen ei ole oottamassa,
- MUTTA jos pullo on tyhjä niin se merkittee ette
sieltä on tulossa aivan uusi suomalainen!!!
-
- Noh´alama sitte oottamhaan sitä
joulutonttua ja kattoma olemako met
olheet siivoja vai
- häijyjä! Siitä sen näkkee sitte miten asia
on. Mutta kyllä se aika kurjalta tuntus istua
siinä
- kaikitten muitten kansa.. ilman yhtäkhään
pakettia!!! Ette paras on ajatella tuota asia
- ennemmin vuoessa ettei vain jää viimitiphaan se
kiltteys!
-
- Hyvvää Joulua teille kaikile ja...
olkaa snälliä sitte, niin joulutonttuki on
ilonen!
- - Niin se on.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Eikö törmhään tyyräähmään
kaikki
- tukka suorana
- 3 april ´2007
-
- Nyt met
sitte olhaan heti pääsiäisessä. Paras on
pittää munista kiini ko ämmät luuanvarsila
- lentelevät vähääs missäki ko korpit haaskan
perässä. Näyttää niile vielä tulevan hyvä
lentoilmaki
- ja kuuki on vissiin täysi ette ne ei aivan
pimeässä tarvi sinne Blåkulhaan navigeerata.
- Mitä net sielä sitte hommaavat kaikki ämmät,
sielä Blåkullassa? Fästaavat ja juoruavat
tietenki,
- ja puhuvat rumia. Äijiä haukkuvat ja pilkkaavat
ja se voittaa joka pystyy rivoman jutun niile
- muistelemhaan. Sitte net sakissa nauraa paskasta
naurua meän äijien niskoile. Niin se on.
- Mutta emmä perusta, kyllä se tullee meänki
vuoro ko alkaa se hirvenjahti, sillon saavat
ämmät
- takasin. Mitä kovempi juttu vaimosta sen
makeamasti äijät nauravat ja lyövät nuuskua
naahmaan.
- "Sen päälle ryyppy" sanno joku ja
pullo mennee ympäri ko joku kiertopokaali. Niin
saavat
- ämmät takasin täyellä mitala ja palansi
pyssyy avioliitoissa ja muissa kahen hengen
konsti-
- laatioissa. Sopua se antaa ko vuorotelheen saapi
präiskiä toista poskele, ja posket vain
- punoottavat enäämpi ja enäämpi ette jos
kylätielä entisen provastin kohtaa niin se
luule ette
- pahanteosta tulhaan, eli sitte hyvän teosta.
Aivan millä päälä se provasti sattuu olemhaan
justhiin
- silloin.
-
- Mutta asiasta toisheen, meilä
kylässä aukeni uusi kauppaki viimi tuorestaina.
Itte kunnan
- pomo kävi leikkamassa bandin poikki kaupan
eessä. Applåådit raikuvat ette koko kylässä
- kahvikupit hypit köökinpöyvilä. Se oli suuri
asia kyläle, suurempi ko Ikea Haaparannalle,
- sano tämä meiän kylän hövdinki. Nåh´ se on
tietenki miten sen nyt räknää. Onhan se leipä
- tärkeämpi meile ko mööpelit, sitähän pystyy
istumhan vaikka laattealla ja pureskelmhaan,
- murutki sitte helpompi korjata pois ko ei tartte
niitä siirellä ja mattoja nostella.
- Ja kaupassa met sitte saatama nähä muitaki
kyläläisiä ja stugavierhaita, muuten niitä
kyllä
- on huono kohaata, ja kylhään niitten tykö met
emmä niin leikilä mene. Emmä met täälä
meän
- kylässä ole koskhaan olheet niin vireät
kylästelehmään ko joissaki muissa kylissä.
- Niinko meilä kotona oli aina viehraita ennen
maailmassa, ja isä lappo kyllää ko mikäki
- kissa maaliskuussa.
- Noh´ se oli sitä aikaa ennen ko tuo televisio
tuli meän kothein ja paralyseerasi meät. Nyt
met
- sitte aivan pölästymä jos näemä ette joku
vieras eli kyläläinen on tulossa meile. Mutta
- kyllä met sitte taas kahvin keitämä ja
praatima ko se värstiin shokki on menny.
-
- No niin se on, ette niitä ilon
aiheita on vaikka minkälaisia. Met kyläläiset
ilosimme vasta ko
- kylhään aukes kauppa, se yksi suomen faari ko
nuorinki poika viimen pääsi kortistoon eli
- a-kassaan, niinko met sanoma.
- Mutta olettakos tet kuulheet mistä se yksi
96-vuotias faari oli niin helpottunnu ja ilonen?
- Mie uskon ette se oli kyllä ruottalainen eli
sitte joku kirgiisi. No kuitenkis... Joo se vanha
- pappa oli niin ilonen ko se viimen oli saanu oman
vapauuen. Ja arvakkaa miksi? No ko
- soli saanu nuorimmanki pojan viimen sinne
vanhuskothiin!! Oli kyllä syytäki olla ilonen,
- vai mitä?
-
- Mutta alama nyt sitä pääsiäistä
oottamhaan, hyvät ihmiset. Ensin minun
kuitenki pittää
- käyä mukka maailman suurimassa kaupunkissa, noh
onko se ennää juuri suurinkhaan
- mutta se on ollu. Ja sitte vain törmhään
kaikki tyyräähmään tukka suorana ja hamphaat
- irvessä!!
- - Hauskaa pääsiäistä kaikille!
-
- Niin muuten niistä mailman suurimmista. Ko
entiseltä Kaalaman Kallelta joku kysy mitä
- hän tekkee töiksensä niin Kalle vastas ette
hän on töissä maailman suurimassa värstaassa.
- No mehän kaikki tiiämä ette se Kallen verksta
oli taivasalla, ja olikin suurin, aivan oikein.
-
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Ko kylän koirat ja vaimo
haukkusit
- 14 november ´2006
-
- Niin se talvi taasen koputti ovele ko
joku kaukhainen yllättävä sukulainen. Joka
syksy se ensi
- lumiaamu tuntuu ko kylmää vettä
kaajettas päälle. Moni lähtee sitte
kesärenkhailla suljuahmaan
- sinne lähimmäisele
piiliverkstale ja sielä sitte on villi kö. No
ei täälä kylissä tietenkhään semmosta
- kaaosta koskhaan tule, methään
nosthautama kartanolla piilin ratthaat
vuorotellen vain ylös ja
- pistämä niihin dupirenkhaat.
- Mutta mulla kyllä on jo ne
nastarenkhaat päällä. Kävin just suomen
puolela, lumisessa kelissä
- ja kyllä ne piti ratthaat kiini
tiessä.
- Ostin muuten friimerkkejä, eli
postimerkkejä sieltä R-kioskilta että sain
yhen lähätyksen
- lähtemhään sinne jonnekin
etelään. Oli se minun eurolompsa ollu piilissä
ja ne kolikot olit
- jääkylmiä. Sanoin sille
myyjättärelle että `nyt saat kylmiä rahoja´.
ja hän vastasi tyynnesti ette
- `kyllä ne täällä lämpiä´,
niinko varmasti tekiväkki. No se siitä,
mitääs muuta ko kilo kuuta...
-
- Siitä politiikasta on
aina hauska porista ko saapi oikhein
moittia ja knällata, sehän on sitä
- elämän suolaa, vai mitä?
- Nythän ne kuulehma alkavat
sakottamhaan niitä jokka ei halua hakea töitä
joka päivä, eli
- miten se nyt oli. No kukas hullu
niitä töitä halvaa jos rahhaa kotia muutenki
tullee? Sehän on
- päähänvastavaa, vaikka onhan
niitä kyllä niitä niin sanottuja
työhullujakin. Mullakin oli yksi
- velipoika joka aina tykkäs ette
se oli hauska tehä pikkupuita, teki niitä
iloksi. Mie kyllä
- vähän kattoin sitä pitkhään,
en oikein ymmärtäny mitä se sillä meinasi, ko
mulla se puunteko
- aina oli yhtä jaakeata ko oliis
tervaa pitäny juua.
- Mutta onhan se tietenki niinki
ette kyllä sinne työpaikale on soma mennä joka
aamu jos
- on semmonen työ missä viihtyy
hyvin. Kyllä mieki viihyin hyvin niissä
hommissa missä olin ennen
- ja joskus meni niin pitkäle ette
ne vapapäivät alkovat tuntua yheltä riesalta
jos niitä oli
- monta peräkkään. No oikeassa
olet kyllä ette.. sillon se on kyllä joku menny
vinhoon jos niin
- alkaa tuntemhaan, kyllä kotonaki
pitää triivastua.
-
- En tiiä mikä tässä nyt
on ko vilustaa ja päätä särkee. Ei
sunkhaan ne etelän flunssat
- vielä ole tänne kerinheet, eli
kyllähän net saattavat päivässäki tulla nyt
lentokonheitten aikana.
- Pasillit lentävät ympäri
mailmaa ko siitepöly ja ihmiset niistävät
nokkia ja kaivavat räkkää.
- Joillaki on niin punaset nokat
ettei kyllä muita varotusvaloja tartte ko net
sielä tienpäälä
- kävelevät, piilimiet ja naiset
näkevät ne kilometrin päähän...
pimeässäki.
- No ei senthään, älkää uskoko
kaikkia mitä tässä höpisen. Pankaa ne
refleksit aina näkö-
- selle ko menettä sinne
kävelylle, sannooki paras refleksinkäyttäjä.
Mutta niinko joku on joskus
- sanonu; "tehkää niinko mie
sanoin, mutta älkää niinko mie tehiin".
-
- No olettakos kuulheet
sitä ko kaksi norjalaista miestä
tuothiin sairalhaan samhaan huon-
- heessen. Mies oli katkassu jalan
ko oli sielä jossaki tunturissa sivakoilla
tyyränhy kivheen,
- ja se toinen moitti vattaa.
- No net tietenki ensinä siinä
makasivat vierekkää ja kyselit mistä kumpiki
oli ja niin pois päin.
- Yhtäkkia se jolla oli se vatta
niin kipeä sano sille toisele ette:
-
- - Met olema varmast sukulaisia!
norjaksi tietenki ko tämähän tapahtu norjassa.
- - Noh´ mistä sie sen
päättelet? kysy se toinen ja katto utelianha.
- - No meilähän on sama systeri,
päätti mies.
-
- No niitä juttujahan on niin
paljon, ja kaikki on tietenki tosia. Aivan niinko
seki ko se
- norjalainen fanki meni
fankiladirehttörin tykö kysyhmään ette;
`Koska met saama pittä taas
- net jokavuotiset
terängijuoksut/maastojuoksut?
- Ja direktööri vastasi ilosesti
ette; `Heti ko net seittemän viimevuotista on
tulheet måålhiin!´
-
- Hämy alkaa laskemhan
Muodoslompolo päälle, harmaata on ja
kolmisen viikon päästä
- alkaa se kaamos. Sillon emmä näe
aurinkoa vasta ko ensi vujen puolela, eli joskus
neljäs eli
- viies päivä januaaria.
- Noh, kyllä met sen kestämä,
emmä ole ensi kertaa provastia kyydissä, niinko
meillä päin
- sanothaan. Ja sittehän se taas
alkaa kirkastua ko kevhään lähemä, sivakat ja
skootterit
- framile ja eiko methään ette
lumi ja sauvvu punnoo perässä.
-
- Niinpä niin, eläkää
sitte ihmisiksi ettei pajalan poliisi
eli verokarhu tartte teitä sielä
- mettissä freistata pyytää
kiini, olishan se noloa jos vielä krannikki
näkiis ja kylän koirat
- ja vaimo haukkusit ko kothiin
kannettas...
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Vaali kansa valtaaspitäjät!
- 17 september ´2006
-
- No nyt se
sitte on se vaalipäivä, mutta miepä olen jo
röstanu biplioteekissä viime tuorestaina.
- Meitä oli monta sielä röstaamassa, ja pikkusen
sitte puhuthiin maan menosta koulun kahvi-
- huohneessa. Ko eihän vaalipaikala saa semmosia
porista. Kiusasin vähän Yngveä ette, jos hän
- nyt on kerran väärin röstanu ja kauheasti
kattuu niin kyllä sen lapun varmasti mennee
onkia
- sieltä loovasta pois jos tekkee rautalangasta
semmosen koukun.
- Tietenki sain takaasin ette miksi mulla niin iso
knippu niitä lappuja piti olla. Selvitin ette ko
- en oikhein tiiä miten röstata niin otin vain
pinoon kätheen ja menin skärmin taka. Sitte
paniin
- silmät kiini ja nuolin kolme lappua joka
kuverthiin, ja minun pulma oli ko poisviskattu!
Ko eihän
- sillä suurempaa väliä ole kuka sielä
regeeraa, kaikki vain itteä ajattelevat ja
toisista viis. Ja jos
- se Reinfeltti nyt astuu valthaan tänäpäivänä
niin sitte met vasta saama terottaa meän
kyynerpäät
- Ja tietenki jolla on terävimmät, ja on hyvä
ulkonäkö ja muutenki ossaa suplata niin...
etheen
- mennee meitä muita pölliäisiä. Ei sille
sitten mitthään voi, niinko jo laulussakin
sanothaan.
-
- Olipa kerran ... No tämä ei
ole mikhään satu ko aivan tosi asia ja se
tapahtu sielä suomen
- Raippaluodon jossaki saaressa, en muista aivan
tarkhaan mikä se niistä oli, mutta kuitenki ...
- Yksi niin sanottu blondiini päätti lähteä
kalaan, sielähän tietenki kalaastethaan paljon
eikä tämä
- blondiini halunu olla huonompi ko muutkhaan ja
otti pilkki- eli pimplausvehkeet matkhaan.
- Porasi reiän jäähän ja kuuli äänen
ylhäältä ette; Ei siinä
ole kallaa!
- Noh´ mikä siinä, blondi otti vehkeet ja meni
keskemälle jäätä ja taas ääni sano: Ei
sina ole
- kallaa! No se blondi
alko hermostua ja katto ylös ja kysy että; Ole..
olekko se sie, Jumala?!
- Ja ääni vastasi vähän ärtynheellä
äänelä; En ole mikhään jumala ko
olen ishallin
- vahtimestari!
-
- Noh´ vähän sääli käypi kyllä tuota
blondia, hyvväähän se vain freistas..
ja olla yhtä hyvä
- ko kaikki muut sielä saaressa, mutta...
- Yhtäkkiä aloit kirkonkellot soihmaan ette kohta
pöläistyin kesken haljasuutta. On varmast
- kirkonmenot nyt vaalipäivänä, ja sehän on
oikhein ette ihmiset saavat käyvvä rukoilemassa
- ette vain tuliisit oikeat päättäjät meile
sinne stockholmhiin ja tänne kunthaan. En tiiä
perustaako
- se jumala niin paljon siitä kuka täälä
regeera ko hällä ittelä on niin suuri se
valtakunta,
- paljon suurempi ko Göran Perssonilla ja paljon
varmenpi virkaki varmasti. Personninhan
- saatethaan potkia pois tänä päivänä, mutta
kuka jumalan potkis sieltä! Ja häntä on niin
huono
- panna poiski ko on niin näkymätön ja tiiä
oikhein missä se on. Toista on Göran Personin,
- meinaan ette ko sillä on kaikki vasthaan itteä,
suuri pyöreä mies isossa linnassa vielä assuu,
no
- johan sen on helppo löytää ja potkasta. Ja sen
vaimo Anitra, senhän löytää viinakaupasta ja
- ei ole ko kysyä missä Görani on, jos se
sattuis olemhaan reisaamassa jossaki päin
mailmaa.
-
- Niin se on, hyväät ihmiset, entinen
rovastiki ajo justhiin ohii tästä. Oli varmasti
menemässä
- vaalipaikale, röstahmaan vanhala konstila. Ja
vettä sattaa! Noh´ kyllä se tietenki on hyvä
ette
- vettäki tullee, sehän on meille kaikile
kaikhein tärkhein, emmä pärjäis ilman vettä,
ja joku sano
- ette Kätkesuanossa oli jo yksi kaivo kuivanu! No
toivottavasti se nyt täyttyy.
-
- Noh´enpä mie nyt tässä muuta ko... Pitääkää
jumala mielessä ja housut jalassa niin ei
pääse
- mithään paheempaa tapahtumhaan. Ja toivoma ette
kaikki saavat sen regeerinkin jota net on
- äänestänheet eli röstanheet; Sittehän oliis
kaikki aivan tipp topp... kaikile!
-
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Viinaa ja propagandaa
- 8 juli ´2006
- Parhaillaan on Pajalan markkinat menossa
täyttä häkkää. Moni on täältäki lähteny
sinne käve-
- lehmään ahtthaaseen ja kuuhmaan.
Ihmisiä sielä varmasti on `kun muurahaisia´
niinko Veikko
- Lavi lauloi muinoin, eli... "Ihmisiä
on kun muurahaisia..." tralalaa, enpä
muistanu taaskhaan
- enäämpää. Kyllä se on ko
niitä lauluja ossaa vaikka kunka paljon mutta
pahuus vain ensimäisen
- rivin kaikista ja vain jonku
sanaan sieltä sun täältä. Olis hauska laulaa
ko ossais ja ossais tekstinki.
- Muuten siittä ei tule paljon
mithään. Mie pruukaan laulaa piilissä ko
kukhaan ei kuule, niin
- jos joku pian joutuu
kestämhään. Yksi pikku poika sano kerran mulle
ette "Nyt sie Reino et saa
- ennää laulaa tuota sammaa
kappaletta tälle päivälle, nyt pittää tulla
jotaki toista" Noh´ sittepä
- mulla meni suu umpheen.
-
- Niin net pajalan
markkinat, noh´en kyllä kehtaa
lähteä sinne, vaikka hauska sielä pian olis.
- Niinko minun sisko kysy minulta
miksi mie en ollut menny sinne, niin vastasin
niinko torniolaakso-
- lainen mies koskaki ette..
"No mitääs mie sielä?" Näkkehän
sielä ihmisiä, jatko siskoni.
- "Mutta niitä ihmisiähän
näkke koko ajaan teevessä, ja mitääs niistä,
nehän on kaikki melkhein
- samanlaisia" vastasin aivan
ninko kuuluki torniolaakson miehelle vast...
"Joo" , sano sisko,
- "mutta ei niittenkans mene
puhua". Mie ajattelin hetken ja vastasin
ette.. Kyyllä niitten kans
- mennee.
- Niin... no menneehän niitten kans
tietenki puhuakki mutta ei net aina vastaa
tietenkhään.
-
- Muistanko tuli teevee
meille kotia. Se oli kevättalvela 1962.
Olin pikkuveljen kans
- hiihtomassa jossaki sielä
Kahtavaarassa. Sillä aikaa oli tullut joku
teeveenaasari pajalasta
- ja myyny aivan uuven television
isälle. Oli vähän semmonen hujari se myyjä,
kuulima jälkheen,
- mutta ei meän issää kukhaan
pystynyt hujjahmaan. Ko se aina meillekki opetti
ettei tavaraa
- saa maksaa enneko sen saapi
kätheen. Isä oli kauppiashenkinen aina
sisimphään asti, joskus
- tuntu ette kaikki oli myytävänä
jos hinnasta sovithiin. Noh´anoppi sillä
kuitenki jäi myymättä.
- Taisi olla semmonen lappalaismuori
ettei niin vain myyty. Piippua se veteliki,
muistan ko
- met pienenä saima olla sielä
kaksi viikkoa kesässä.
-
- Mutta siihen teeveessen.
Ko met tulima hihtomasta ja silmäsimmä pikku
veljen kanssa
- kamarhin tammikaapin pääle niin
siinä oli se kauhea kapistus. Se oli päällä,
sanoi isä, ja met
- istuima sohvale kattomhaan. Ääni
oli päällä kans mutta ei sieltä kuulunu ko
säpinää eikä siinä
- mithään kuvvaa ollu. Mutta silti
siinä oli jotaki, aivanko täynä valkeita
muurhaisia ja niilä
- oli kauhea hoppu. Laukoit siki
soki koko ruuvussa ette silmät aivan meni
kiemuralle.
- Eihän sielä ollu vielä
mithään lähätystä! Mutta met istiuma kitenki
ja kottoima ja kattoima...
- Se oli niin jännä. Emmä olheet
koskhan ennen nähneet semmosta, ja meilä oli
aivan ensimäinen
- televisio koko kylässä, niin
suomen puolinen kylä mukhaan räknätty.
- Isä oli ennemmin ostanu
ensimäisen radionki meän seudule, mutta sitä
mie en muista, eli en ollu
- vielä syntynykhään.
-
- Sitte sitä televisiota kattothiin
kaiket illat ja suomesta tuliit puoli kyllää
aina meile kattomhaan.
- Joskus pyhiinä ko oli niitä
kilpahihtoja teeveessä jossa oliit suomalaiset
ja ruottalaiset vastakkaa
- niin se oli kauhea huuto ja tinka.
Tuntu ette katto nousee ilmhaan ko siinä
voittajaa ylistethiin ja
- hävijää puolustethiin. Otethiin
kaiken mailman syyt miksi suomalainen eli
ruottalinen ei pärjäny.
- Mutta käsiksi ei juuri käyty,
pian se aina ei niin kaukanakhaan ollu. Joku
nipiisti vähäsen,
- kuitenki Matilan Hermanni joka oli
semmonen vähän konnaminen, leikkimielessä.
-
- Oli se yksi vanha mies sielä
suomen puolela joka oli eläny jo kauvon.
Hietalan Kalle sen nimi
- oli ja sillä oli aivan valkea
hevonen. Näytti niin kummalta ko se ajo sillä
valkealla konilla.
- Taisi olla aika laiskaki se
hevonen, jos mie oikhein muistan.
- No Kalle oli nähnyt paljon tätä
elämää eikä uskonu kaikhiin höpötyksiin.
Mutta se haluus
- aina istua köökin sohvala mistä
näki suorhaan kamarin ovesta television joka
tietenki oli päälä.
- Isä pruukas aina sanoa Kallele
ette.. "Mene Kalle sinne kamarhiin istumhaan
ette näet
- paremmin". Kalle vastas aina
ette ei hän peruusta siitä televisiosta
"Ei sielä ole ko propagandaa,
- ja mitä ne sielä vain sähölä
kuvia heiluttavat, ei hän kyllä..." Mutta
kuitenki Kalle istu silmä
- tarkkana siinä köökin sohvalla
ja katto mitä sielä televisiossa hommathiin.
-
- Niin oli mailma tullut
meänki kamarhiin ja sekottanu monen
mielen sekuvain sähöllä
- heiluttamilla kaiken mailman
kuvilla. Pitääs vielä tänäki päivänä
uskoa niihin Kallen sanoihin
- ettei kaikhiin höpötykshiin voi
luottaa.
-
- Elääkää sitte kunnola
ensi kerthaan asti. Juokaa paljon ko on näin
lämmin, mutta elkää silti niin
- paljon viina ko vain vettä.
Viinala on se paha puoli ette se mennee tukhaan
ja jokku se tekkee
- hulluiksi ja toiset aivan
hauskoiksi. Joku taas sammuu ko saunalyhty.
- Niin se on.
-
-
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhtä sannoo ja toista mielessä
- 8 april ´2006
- Pääsiäinen lähentellee ja räntää
sattaa, aivan niinko kuuluuki tälle vuoenajale.
Kumma kyllä
- net vuen ilmat, tuulien,
myrskyjen, tuiskujen ajaat pitävät paikkansa
aika tarkasti. Ja Pyhäin-
- miestenpäivien suveet tulevat
kansa niilla main, ei aina tietenkhään satu
justhiin kohalle mutta
- siihen aikhaan ne tulevat. Kumma
ja ihme tämä luonto on. Mutta met ihmiset olema
vielä
- kummemat... taas oli Irakissa
tapettu monia kymmensiä ihmisiä, ja se meän
SSU puhenjohtaja
- tapellu kapakassa ette nyrkit
heilunheet ja mustat silmät tulheet. Tyttö
parka ja päissä ko ankka
- tietenki. Sitte kuitenki koitta
syyttää niitä vahtia ette itte selviäis.
Siinä meile kasvaa uusia
- leedaria, johtajia, mutta niinko
se pruukathaan sanoa; semmoset leedarit ko
ihmiset, ei meistä
- enempää voi vaatia, met saama
net leedarit jokka olema ansaihneet.
-
- Noh´enpäs tiiä, on lauantai ja
justhiin on konsummin ovetki pantu kiini
kaheeltatoista. Koska net
- panhaan kiini eikä sitte enhään
auvasta ollenkhaan. Luoja tietä, ja mistä met
sitte sen joka-
- päiväsen leivän haema? Ko ei
kauppaa ennää ole. Mutta ihminen on sitkeä ja
kyllä met konstit
- keksimä ko nälkä alkaa painaa
päälle. Jos ei muuta niin suomenpuolele
ostoksille köössä,
- jonossa, niin sitte niitten
kauppiat ilahtuvat kuitenki ko lissää kundia
saavat. Aina se joku ilahtuu
- ko toiset itkee, näinhän se on.
-
- Tuosta kaupasta tuli miehleen yksi
asia, vaikka se kyllä oli pankossa. Yksi vanha
pari lähti
- sauvat käessäin pankhoon
kattomhaan ette niitten säästämät
pansuunirahat on sielä jäljelä.
- Nyt oli kuitenki niilä huono
tuuri. Justhiinsa ko net olit asiat tarkastanheet
ette rahaat oliit
- sielä, no sehän oli hyvä asia
tietenki, mutta ko net olivat lähöössä niin
sisälle ryntäsi kaksi pankki-
- ryöstäjää. Ne huusivat ette
käet ylös ja housut alaas, noh´ei net juuri
niin huutanheet, mutta
- kuitenki kädet ylös, huusivat.
Sitte net huusivat ette kaikki laattialle, ja
väki totteli, paitti ei tämä
- vanha mies joka oli sielä
mummelinsa kansa rahoja räknäämässä.
- Noh´pankkiryöväri usuutti sitä
pistoolilla ja huusi ette maahan ukko!! Vanha
mies seiso vain
- ja sano ette hän on siviili
agentti. Ryöväri uhkasi vielä enämpi ja
käski maahan, mutta mies vain
- seisoi ja hoki ette hän on
siviili agentti (civil agent). Noh´tuli se
toinen pankkiryöväri ja oli
- vielä ärtynheempi ja karju
vanhalle miehelle että; - Ukko siitä
maahan ja pian!! Mutta ei mies
- ko seiso vain ja sanoi ette hän
on siviili agentti.
- Viimen ne ryöstäjät sitte
alkovat pöläätä ette poliisi tullee ja
painovat oveen päälle ja ulos.
- No ihmiset jokka makasivat
laattealla nostivat päitään ja muoriki nousi
ylös ja otti vanha faaria
- käjeestä kiini ja talutti ulos.
Sielä ulkona se muori sano sitte sille faarile
ette;
- - Ethään sie mikhään
siviili agentti ole, sie oleet seniili dementti.
- Niin net sitte kävelit kotia
käsi käessä, onnellisen näköisinä ko rahaat
olit olheet pankossa
- ja kaikki oli mennyt hyviin.
-
- Niin se elämä voipi olla. Yksi
oksa menny poikki männyssä tuossa ulkona ja
rieppaa ko
- Raipansaaren Liisan puutunu käsi.
Traktori jyrrä jossain kylälä, lunta vissiin
lykkää, ja yksin-
- näkööset lumihiutalheet
syöksyvät maata kohi ko kamakaaset konsanaan.
No sitä nyt ei
- tietenkhään nämät laaksolaiset
ymmärtänhet, mutta väliäpä sille, pitäis
niitten oppia vähän
- enäämpi tuota suomea, ette
meilä ei tuliis niin paljon puhuuttua tätä
puuta heinää ja silkka
- kielten sotkemista.
- - Noh´kielet rivhiin, enpä tohii
sanoa enäämpää, sanoi faari ja katto sitä
vihaista emääntää!
- Elääkää ihmisiksi sitte taas,
käykää lenkillä, saunokaa, mutta olkaa
varovaisia sen viinan kansa.
- Niin, ja niitten hamehelmasten
kanssa, ko niistä ei koskhaan tiiä mitä net
hoksaavat.
- Noh´voinhaan mie varoottaa teitä
hamehelmasiaki ette älkää kaikkien
honkainkolistajien
- kansa menkää, ko net sannoo
yhtä niin niillä on kuitenki aina toinen
mielessä. Uskokaa minua,
- mie tunnen net, mutta jos ette
usko niin menkää sitte ja syyttäkää
itteänne.
- Heippa sanoi Juustovaaran
isäntäki ja lähti. Niin sanoon mieki ja
meneen.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Pissa kengissä ja huominen
sihtaimessa
- 4 april ´2006
- No tulipa käytyä lenkillä, ninko
suomalainen sannoo. Mehään täälä ruottin
torniolaaksossa
- tehemä vain meän rundan,
pienemän eli suureman. Mie nyt tehiin sen
suureman ympäri vuoman.
- Siittä kertyy rapeat kolme
kilometriä. Pienempi runda on niille laiskemille
jokka haluvat hopusti
- kotia! Hääty vähään pilkata
niitä niin pian nekki ottavat sen pitemän ensi
kerralla.
- Mutta tuli se hyvä olo taas ko
käväsi ulkona. Olletikki se omantunnon olo ko
mie nyt jonku
- päivän olen fyskanu.
- Kohtasin muuten Joulupukiinki
sielä vanhan tullin korsninkissa. Sillä oli
parta jäätyny ja
- parkkarilla se kulki. Askel
näytti aika lyhyltä, mutta se kuitenki toivotti
hyvvää jatkoa mulle ja
- aiko mennä Muosjoelle. No mie
toivotin tietenki sammaa pukille ja ihmettelin
sitte ette mitä
- se nyt sielä Muosjoela tekkee
tähään aikhaan vuesta! Sinne mukaan taka se
kuitenki katosi ja
- mie pistiin vuoman viimeiselle
ojuustalle.
- Hikitipaat rullasit ottalta ja
piti aukassa jakaan blixtlåsia vähääsen ette
ilma pääsis jähythämhään.
- Niinko mie sanoin jossaki muuala
ennen, ette alkaa se järki luistamhaan ko
vuomale pistää,
- ja kyllä se niin tekke. Ajatukset
alkovat heti, eli kahenkymmen minutin päästä
luistamhaan ko
- mikkäki.
- Muistinko mie kerran lensin
Uppsalasta Helsinkhiin Finnairin lentokonheela.
Siinä oli paljon
- väkeä ja en keriny ottamhaan
klasipaikkaa (ikkunapaikkaa). Jouin istumhaan
keskirivhiin
- ja vieressä istu oikea semmonen
puurfinne, niinko oikeat ruottalaiset sanovat. Se
näytti vähään
- hermostunheelta ja pölkäsi
varmasti lentää. Oliko sitte käyny sukulaisia
ruottissa kattomassa
- eli mitä oliiki tehnyt.
- Mie titenki oliisin halunu istua
seinälä ette oliisin nähnyt meren ja saaret,
ja muutenki
- hauskempi istua ko näkke jotaki.
Oliihan sielä tietenki pitkiä haaleita vaaleita
lentoemäntiä
- tukaat nutturalla kattottavana,
mutta mitääs niistä ko ei niihin kuitenkhaan
sa koskea. Ei saa
- ko kattoa ja joskus pukaata
kyynerpäätä vähään uloomalle ette se
vähään koskee niitten
- pylhyin ko ne sivu puhaaltaa.
- Mie kuitenki keksiin yheen konstin
jonka olin kuulut ennemmin joltaki. Kännyin
oikealle
- ja kysyin hyvin tietävästi ja
huononsin minun suomea siltä suomalaiselta ette:
- - Anteeks, oleettehan menossa
helsinkiin?
- - Juu juu, vastas mies innoissa.
- - No sitten meidän kyllä täytyy
vaihtaa paikkoja, sanoin ystävälisest,
nimittäin, tämä keskirivi
- menee Helsinki Vantaan
lentokentälle!
- Mies nousi heti ja kiitteli ko
oikea sivistyny ruottalainen:
- - Takk, takk, takk, takk! Ja oli
kiitollisen näkönen.
- Muuten soon kyllä tosi ette ne
oikeat ruottalaiset kiittelevät aivanko neula
oliis tarttunu.
- Aivan niinko amerikkalaiset
hokeevat koko ajaan sitä "Aj laav
juuta". Niinko se ei riittäs ko
- kerran sannoo, ja sitteko se
muuttuu niin sannoo sitte uuvesta. Niinko se
äijä sano sille
- ämmälle ko se valitti ette mies
ei koskhaan sano sitä hänelle. Äijä tietenki
puolusti itteä ja sano
- ette ei se ole muuttunu, ja jos se
muuttu niin kyllä hän sitte sannoo.
- Kyllä se on se yheen asian
hokeminen aivan tyhjää. Jos täälä joku
intoutunu mies sannoo
- jollekki hameihmiselle ette
"aj laav juu", niin se varmasti on
ajatellu (miettinyt) ja kypsytellyt
- sitä vuosia. Meilä päin kyllä
asiat ajaatelhaan ensin läpi ja halki enenko
menhään laukomhaan
- vaikka mitä, ja hameväele on
vielä vaarallisempi mennä sanomhaan
ajattelemattomia
- asioita. Niistä sitte jos kattuu
ei selviä milhään irti. Niin se on!
-
- No tuosta Viagra jutusta muistin
toisen jutuun. Eihän se oikeasti ole mikhään
vitsaus
- asia tuo Viagra, varmasti se on
hyvä juttu niille jokka tarttevat sitä,
mutta...
- Kuitenki se oli yksi vanhempi mies
tuola kyläälä joka oli saanu lääkäriltä
receptin siihen
- ihmeläkheessen. Ylpeänä se otti
sen askin plakkarista ko yks häneen kavereista
tuli. Se otti
- yheen tablettin askista ja puraasi
pienen kappalheen siitä. No se kaveri katto
pitkhiin ja kysy
- vähään tietävästi ja
ylimielisesti, pian ette se kajehti:
- - No mutta miksi sie noin
vähään otaat, eihän tuo vaikuta mithään!!
- Tämä pillerinottaja katto
rauhallisesti ja vastasi:
- - Kyllä se mulle riittä. En mie
semmoshiin homhiin ala ennää, otaan vain sen
verran ette en
- pissaa kenkiä.
-
- Muistaka sitte painaa askelta
toisen etheen sielä teään rundala, eli
lenkillä.
- Elääkää huominen sihtaimessa
ja ankkuri eilisessä niin ei synny mithään
tyhjänpäiväsiä
- ryntäilyjä!
-
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Tiimat lainassa ja Viagra
väärissä käsissä
- 28 mars ´2006
-
- Aurinko
paistaa ja keväthanget häikäsevät silmiä.
Toivoa rinnassa ja kesäunelmat sihtaimessa
- jokhaisella. Möötet kylässä avlösaavat
toisesta toisseen ette aina ei kerkiä sorteerata
papereita
- kuhunki kuuluvia. On aika noloa istua sielä
sitte ja kattoa vääria ko muila on net oikeat.
- Mutta sellasta se on, kauhniita sanoja sanothaan
joka möötessä ja pepaathaan toisia
- uskomhaan kylien tulevasuutheen. Aika mahoton
urakka jos ei ittekhään oikheen usko siihen.
- Niinko entinen Kaalaman Kalle oli lähtenyt
möötheen Pajalhaan sieltä Kaalamasta. No
- vähän ajaan päästä se oli tullut takaasin ja
kotiväki oli ihmetellyt miksi hän niin hopusti
tuli!!
- Kalle oli vain sanonu ettei sielä mithään
möötteä ollukhaan, oli vain ollut kyltti ennen
Pajalaa
- jossa oli seisonu "Ej möte" ja Kalle
päätti kääntyä takasin.
- Mutta hääty kyllä sanoa ette sielä Pajalassa
on asiat kunnossa ko semmosetki asiat
- ilmotetthaan oikein tiemerkillä! Ei täälä
meiän kylässä kyllä kukhaan kehtais kahlaa
lumessa
- ja iskeä tolppia ja tauluja. Riittä ko pannee
pikku lapuule ja niittaa konsumin seinhään.
-
- Muistin yheen jutun ko noita reklaami epostia
tyhjensin minun daattorista. Niissähän
kaupathaan
- sitä Viagraa joka sanothaan anthaan autuuden
rakkhauen kipeille äijille joilla vehkheet
freistailevat.
- Yksi mies oli vihdoin viimen saanut
lääkäriltä receptin siihen ihmelääkheessen
ja kiiruhtannu
- tietenki aptekhin. Touhussa tullut kotia
proovahmaan ja sitte istunu oottamhaan vaikutusta
ja
- vaimoa joka oli töissä. Ja vaikutus alko
tietenkin painhaan hikeä ottalle ja paino se
muallaki.
- Eikä se mies hoksanu ette niitten papegoja oli
löytäny sen Viagra askin ja popsinu melkhein
- kaikki pillerit omhaan poskhen. Se kävi aivan
kuumana, käkäätti ja elämöitti.
- Hermostuksissa mies näppäsi sitä kaulasta
kiini ja lykkäsi kylskååphiin jäähtymhään.
Ei se
- halunu ette se pillais koko homman ko vaimo
tulle.
- No riemuhan riitti sielä sänkykamarissa niin
ette se papegojaki unohtu sinne jääkaappiin.
- Mutta sitteko se muisti sen ja aukasi kaapin niin
lintu vain hikeä puski ja oli kuumissa.
- Mies hämmästy aivan ja kysy miteen se nyt näin
on ko jääkapissa ollu??
- Papegoja tuijotti ärtynheenä miestä ja
tuiskasi:
- - Mitääs luulet äijä, ko jäätynyttä kannaa
pittää koittaa repiä auki!!
-
- No semmosia net sielä mailmalla muistelevat.
Kaikilla on omaat hommat ja hommaavat lissä
- niitä jos puuttuu. Meinaan niitä puuhia.
- Aurinko jaksaa paistaa vaikka ilta on käsissä.
No nythään se on niin ette nuot kellot on
- muutettu kesäaikhaan ja tiima pamahtanu
lissää. Miteen sen nyt räknää, vissiin se on
jostaki
- muusta poissa sitte, vaiko lainassa kesän yli ja
met saama sen takaassin sitte syksylä.
- On se aikaa ko itte aikaki voihaan muutella
miteen vain ja tiimoja lainailla ja liikutella.
- Varmasti joku matematiikan neropelle sen keksiny,
vai mitääs sie luulet?
- - Heti alkaa Raportti niin pittää kattoa mitä
taas mailmala on tapahtunu ja montako ihmistä
- raiskattu ja montako tapettu. Voi tätä meiän
mailmaa ja meitä hulluja ihmisiä! Voi voi...
- mutta elääkää tet lukijat kuitenki rauhassa
elkääkkä tappako toisia. On paljon hauskempi
- ko meitä on muitaki.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Nuita meilä on vaikka kunka
paljon
- 24 februari ´2006
-
- Mutta
kylläpä täälä Uppsaalassa on paljon sitä
harmaata ilmaa. Tuntu ette kaikki matala-
- paihneet tulevat tämään kautta ja menevät
suohmeen!
- Olen nyt ollu täälä talvikappalheen ja
vähitelhen alkanu harjantua kaupunkilaisten
elähmään.
- Mutta kieltämättä ne kotirannat tulevat
miehleen tuon tuostakin. Varmasti ko aurinko
vielä
- nouse niin kaipuu sinne pohjolaan alkaa nakertaa
enäämpi ja enäämpi. Ei mikhään kyllä lyö
- keväättä sielä. Kirkhaita hankia, yöpakkasia
ja jäänlähtöä. Joka kevä olen käyny
rannassa
- kattomassa ko jäät väylässä alkavat
möyrästää. On hirmuset voimat liikheellä ja
rytinä on
- kova. Ja sitte joskus, jonaki kevänä net vain
yöllä hiipii hiljasesti alaspäin ja aamula ko
- herrää niin väylä on puhaas ja vesi virtaa
täyellä voimalla Haaparannalle.
-
- - Olettakos muuten kuuhleet sitä vitsiä niistä
kolmesta jokka kävelit haminassa? No se oli
- yksi ruottalainen, yksi norjalainen ja yksi
suomalainen. Norjalainen halusi vähään kehua
ja ko se
- näki öljytynnyriä laiturilla niin se ei
malttanu olla potkasematta yhtä tynnyriä
merheen ja
- sano sitte ylpeästi: " Noita meilä
norjassa on vaikka kunka paljon"! No ei
suomalinenkhaan
- saattanu olla huonompi ja ko se näki Vodka
loovia tapulissa sielä rannalla niin se otti
yheen
- ja viskasi vetheen ja sanoi: "Tuommosia
meilä suomessa on vaikka kunka paljon"!
- No ruottalainen ajatteli ette nyt pitääs
hänenki hoksata jotaki viskattavaa merheen mutta
- ei sielä ollu mithään semmosta. Mutta se keksi
kuitenki... se ruottalainen otti sitä
suomalaista
- kiini olkapäistä ja viskas merheen ja sano
samassa touhussa ette. "Noita meilä
ruottissa on
- vaikka kunka paljon"!
- - No niin hyväät lukijat, pitäkää housut
jalassa ja jumala mielessä niin kyllä se
tästä taas menne
- etheenpäin! Nähthään.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Hukka hukkaa vasthaan
- 4 februari ´2006 i Uppsala
-
- No nyt se vissiin se kevät alkaa
tulehmaan ko aurinko on korkealla taihvaalla.
Juttelin pohjoisen
- kans eilen ja sielä päivävalo
jo riitti kohta vitheen iltapäivälä. Minusta
täälä pimentyy ennemin,
- siinä kolmen jälkheen. En ole
varma mutta koitan muistaa kattoa tänä
päivänä miteen tämä asia
- on. Tuntuu vain ette se on liian
varhaista ette pohjonen menisi etelän etheen.
Sitte myöhemällä
- kyllä pohjonen potkasee kunnola
ja aurinkoa riittää ympäri koko vuorokauen.
- - No oli miteen oli, kyllä se
kesä sieltä tullee.
- Mutta asiasta toisseen: Nyt olen
kävellyt täälä suressa kaupungissa aika
paljon ja vähitelheen
- alaan kohta tunte itteäni puoli
kaupunkilaiseksi. No se oli kyllä liika sanottu.
Mutta alaan
- ossahmaan olheen ko
kaupunkilainen. Silti tietenki syvimässä
minussa aina tuleen olhen lanta-
- lainen, eli miteen se nyt
sanothaan. Suomen sana lanta merkitte sontaa,
suohraan sanonttuna,
- mutta... No sanothan sitte
maalainen.
- Esimerkiksi sielä kylissä kuulu
asiahan olla kohtelias ja kattoa silmhiin
vsthaantulevaa. Jos
- joku ei katto silhmiin ko tullee
tienpäällä vasthaan niin mie kuitenki
ajattellen ette "mikhään
- tuoki oli?" Niitä
pijethään vähään omituisina eli ylpeinä.
- Täälä kaupunkissa on eri
lailla, on melkein epäkohteliasta kattoa
vasthaantulevaa suohraan
- silmhiin tuola kävelytielä.
Kaupukilaiset tuntevat ette heiään
intekritettiä loukathaan jos joku
- on niin röyhkeä ja kattoo
silmhiin heitä. Tullee miehleen miteen elläimet
tuntevat haastetta jos
- toinen hukka eli koira katto
toista silmhiin. Se on uhkaavaa ja niin varmasti
kaupunkilaisetki
- tuntevat jos joku outo katto
heitä silmhiin. Ihmisten pölöistä kaikki
johtuu, aivan niinko hukkaki
- on varovainen toista outoa hukkaa
vasthan jos se tujjottaa.
- Muuten opiin yhessä kurssissa
miksi melkein kaikilla ihmisillä on niin
hankalaa mennä
- muitten etheen ja alkaa puhua.
Melkein kaikki pölkäävät sitä ennenko ne
tottuvat siihen.
- Selvistys oli ette ko met ihmiset
olima luolaihmisiä, eli grottaihmisiä, niin jos
grotaan etheen
- tuli muita outoja jokka vahtasit
uhkavasti niin isäntäväki tunsi pelkoa ja oli
valmis försvarahmaan,
- eli puolustamhaan ommaa perhettä
ja asuinpaikkaa.
-
- Olettakos muuten kuulheet siitä
norjalaisesta lentokonheesta joka lantasi Vantaan
lentokentälle
- Helsingissä?
- Kapteeni bromsasi kovasti koneetta
ja pyhki hikeä ottalta. Nipiin napiin se sai sen
suuren
- lentokonheen seisomhaan justhiin
ennen ko paana loppu. Kapteeni huokasi
helpotuksesta ja
- sano:
- - Mutta oliipa lyhy paana!!!
puhh´
- Styyrmanni vieressä katto
kapteenia ja vastasi:
- - Mutta sitä leveämpi!
-
- Satuin muuten ohimennen kuulehmaan
miteen tukholman poliisikorkekoulun oppilhaat
festaavat
- halvalla. Ei niilläkhään ole
niitä varoja niin paljon ko lainoilla lukevat
ette... Ko met muut
- nouvamma pullon Systeemistä niin
het ottavat niin sanoutun "norsk fylla"
eli norjalaisen humalan!
- - No mitääs se nyt tarkottaa?
Jo, net panevat batongin pysthöön maahan ja
tansaavat kymmenen
- varvia sen ympäri ja on aivan
päissä sitte!!!
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Mitä se sulle kuuluu
- 6 januari ´2006 i Uppsala
-
- Nyt se sitte on se jouluki mennyt ja taas
saapi uutta kessää alkaa ootamhaan. No onhan
siinä
- se paraas välissä tietenki,
meinaan keväättä. Vojeenajoista paraas, minuun
mielestä.
- Sillon tapahtuu niin paljon
natyyrissä ette.... Oon jäänhähtö ja
lumensullaaminen, linnut
- tulevat takaasin ja karhuki
kömpii pesäästä.
- Muistan ko yksi ruottin tullimies
muisteli mulle ko hän oli Muonion tullissa
varhain kevällä.
- Lunta oli metri jag piilit ajoovat
jäätietä yli väylän. Hän oli oikea huumori
mies. Norjalainen
- mies oli seisottanu puomille,
siihen aikhaan oliit puomit tullissa, ja kysynyt
norjaksi tältä
- tullimieheltä:
- - När går färja? Koska se
färja mennee??
- Nåå tämä tullimies sano mulle
ette hän oli oikhein hyvällä tuulella ja
vastasi ilosesti kohta
- poettisesti näin:
- - Nå när solen har kommit högre
upp på himlen, snön har smällt bort, isen
gått
- och flyttfåglarna kommit
tillbaka, Ja då går färjan!!
- ..eli tällä meän kielelä:
- - Nå sitte ko aurinko on noussut
korkeamalle, lumi sulanu pois, jäät menheet ja
flyttfååklarit
- tulheet takasin niin... Sitte
tullee färja!!
- Ja asianhaan tietenki kuuluu ette
se färja oli törmälä norjalaisen nokaan
eessä, metrin
- lumipeiton alla.
-
- No se siittä. Se oli mukava mies,
se tullimies, ja sillä oli niin paljo niitä
mukavia ja joskus aika
- rajuja juttuja. Sillä oli
semmonen harvinainen huumori joka syrjästäpäin
saatto näyttää vähään
- raakalta mutta silti joka sen
ymmärsi tiesi ette siinä oli paljon lämpöä
takana.
- Toinen kerta ko mie satuin
tulehmaan vanhasseen Konsumhiin samhaan aikhaan
ko tämä
- tullimies oli sielä niin...
Sielä oli suomalisia tyristiä kans sillon, niin
sanoin tietenki Hej tälle
- tullimiehelle ja kysyin mitä
häneen kylhään kuuluu?
- Se silmäsi minua mustien
silmäripsien alta ja sano möreällä äänelä:
- - Mitä se sulle kuuluu!
- Net suomaliset tyristit tietenki
kattovat kummasti ja hunteerasit omissa päissä
ette oliipas
- vain....
- Mie en tietenkhään ottanu
pahaaksi, tiesin ette se oli vain merkki siitä
ette met olima kauhean
- hyviä kaveria.
- Niin se on.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Kieli varastethiin
- 9 november ´2006 i Muodoslompolo
-
- Mie en ole
niitä jokka oikhein tykkäävät tästä meän
kielen höpötyksestä. En vain jaksa pittää
- sitä minhään omana kielenä. Enkä ymmärrä
miteen jokku jaksavat siihen panna niin paljon
voimia
- ja järkeä.
- Hulluinta minusta oli se ko
Pajalan kunta meinasi pakottaa meän nuoret
lukehmaan tätä potaaskaa
- koulussa! Mitä hyötyä niillä
oliis siittä ollu? On parempi oppia kunnon
suomi, niinkö met
- halusimma mejään omien
tyttärien tehää. Niillä on sitte ollu siitä
paljon hyötyä siellä mailmalla
- ja Aarlantala. Ja pittäähän
sitä osata lukea ja kirjottaa kans sitä mitä
puhhuu!
- Vältin tässä sanomasta lapsia
kläpiiksi ko minusta ja meiläpäin tuohon
sanhaan liittyy jotenkin
- alentava sävy. "Omat lapset
ja muitten kläpit" prookathiin sanoa
meiläpäin. Mutta Pajalan
- ratiossa kuttuthaan aina lapsia
kläpiksi ja sehään on tietenkin päin
mäntyjä.
- Toisshaalta, tässä niin
sanotussa meän kielessähän ei ole mithään
reegleriä oikeasti, muuta ko
- mitä net pajalan profeetat sielä
toomaa.
- Oliiski tämä meän kieli ollu
sillon ko mie kävin koulua niin oliis ollu
paljon helpompi. Oliis
- saanu lukea ja kirjottaa aivan
ninko itte haluus, ja silti kaikki oliis ollu
oikein. Täyvett poängit
- oliisit pamahtanheet petyykille!
-
- - No mutta nyt kyllä
pittää kysyä multa itteltä ette halveksinko
mie ommaa kieltä?
- En tietenkhään. On kaks asiata
vain jokka kuulu pittää erissä toisista. Kieli
ja murre. Meilä
- täälä ruottin torniolaaksossa
on meän murre. Pohjalta vanha suomen murre ja
siihen sitte vain
- lisätty ruottin sanoja ko ei
löyetä oikeata suomen, niin väänhäytethään
siihen sitten ruottin
- ja pistethään i perhään ette
se sojjuu pareemin.
- Esiimerkisksi: tilleksempeliksi:
Ko mie aamula pijiin lähteä käyttämhään
minun piiliä
- pesiktningissä Pajaalassa niin
muistinki yhtäkkiä ette ei se ollukhaan tänä
päivänä, se oli vasta
- tesämperissä ja päivänki oliin
muistanu väärin, ei tionde ko tsykyförsta
vasta, se on freetaaki
- eikä onstaaki.
- Mie kyllä uskon ette se mennee
läpi vaikka se vähäsen pihisee
avkaasurööristä ja topplokki
- vuotaa öljyä silloin tällöin.
Kesäälä kävin Toorbjörnin piiliverkstassa ja
tahoin sen kattoa sitä
- mutta ei sekhään löytäny
mithään vikka siitä sillon. Kumma asia, ko
ekspertitkhään ei tiiä
- missä se vika on.
- Noh, se siitä, kyllä se varmasti jotenkin
tästä selviä.
-
- Mutta tietenki meän pittää saa puhua
tätä meän murretta. Sehän on niin
eksoottinen ja
- mukava mutta ei se miksikhään kirjakieleksi
saata tulla, sano minuun sen sanonheen.
- Ko mie en oikheen ymmärrä mitä net meän
kielen vouhottajat meinaavat ko net sanovat
- ette ei net ruottin sanat joihiin panhaan se i
perhään ole meän kielen tunnusmerkkiä!! Mutta
- mikkä net sitte on? Kohta kaikki muut sanathan
on vain suomen puhekielestä temmattuja.
- Justhiin niinko edesmennyt Pekka Arto yritti
väittää, että suomea met täälä puhuma. Mie
luulen
- ette net jokka muuta väittävät ei oikheen
tunne tuota suomen kieleä ja silti halvaavat
omistaa...
- Onko tässä nyt pieni kielen varkhaus
käynissä? Niin se kyllä minusta tuntuu.
Joppaus menheillä,
- ja justhiin nyt ko kaikki tullimiehetki otettu
pois rajjaa vahtimasta!! Voi voi tätä mailmaa,
- ko jo kieliä varastethaan ja jopathaan. Kyllä
se minuun vanha mummo ja faariki olis
- kummastelheet tätä mailaman menoa jos net nyt
olisit nähneet, voi voi.
|
|
|
- ´
- Texten ej
översatt
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tillbaka |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|